Kameravalvonta on yleistynyt suomalaisissa taloyhtiöissä viime vuosina. Syitä ovat muun muassa ilkivallan ehkäisy, murtojen torjunta, turvallisuuden parantaminen sekä kiinteistön omaisuuden suojaaminen. Samalla kameravalvonnasta on tullut myös tietosuojakysymys, sillä tallentava kameravalvonta käsittelee henkilötietoja. Taloyhtiön hallituksen onkin ymmärrettävä, että kamerajärjestelmän hankinta ei ole pelkästään tekninen tai turvallisuuteen liittyvä päätös, vaan siihen liittyy merkittäviä velvollisuuksia EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) sekä kansallisen tietosuojalainsäädännön näkökulmasta.
Kameravalvonta on henkilötietojen käsittelyä
GDPR:n näkökulmasta kameravalvonta on henkilötietojen käsittelyä silloin, kun kuvasta voidaan tunnistaa henkilö. Tämä koskee käytännössä lähes kaikkea taloyhtiöiden kameravalvontaa. Myös reaaliaikainen kameravalvonta voi olla henkilötietojen käsittelyä, vaikka kuvaa ei tallennettaisi. Tallentava kameravalvonta muodostaa yleensä henkilötietorekisterin, jolloin taloyhtiöstä tulee rekisterinpitäjä.
Taloyhtiön hallituksen on ymmärrettävä, että henkilötietojen käsittelylle täytyy aina löytyä laillinen peruste. Kameravalvonnassa perusteena on tavallisesti taloyhtiön oikeutettu etu, kuten turvallisuuden lisääminen, omaisuuden suojaaminen tai häiriötilanteiden selvittäminen. Pelkkä yleinen kiinnostus valvontaan ei kuitenkaan riitä perusteeksi. Kameravalvonnan tarpeen on oltava todellinen ja perusteltu.
Ennen kameroiden hankintaa on tehtävä tarvearvio
Ennen kameravalvonnan käyttöönottoa taloyhtiön tulee arvioida, onko valvonta todella tarpeellista. Hallituksen kannattaa pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Onko kiinteistössä tapahtunut murtoja tai ilkivaltaa?
- Esiintyykö alueella häiriökäyttäytymistä?
- Voitaisiinko ongelmat ratkaista vähemmän yksityisyyttä rajoittavilla keinoilla?
- Voisiko valaistuksen parantaminen, lukituksen uusiminen tai kulunvalvonta olla riittävä ratkaisu?
GDPR:n periaatteisiin kuuluu tietojen minimointi. Tämä tarkoittaa, että henkilötietoja saa kerätä vain siinä määrin kuin on välttämätöntä tavoitellun tarkoituksen saavuttamiseksi. Jos turvallisuustavoite voidaan saavuttaa ilman kameravalvontaa, kameroiden käyttö voi olla perusteetonta.
Missä taloyhtiö saa kuvata?
Kameroiden sijoittelu on yksi tärkeimmistä juridisista kysymyksistä. Taloyhtiössä voidaan yleensä valvoa yhteisiä alueita, kuten:
- sisäänkäyntejä
- piha-alueita
- autopaikkoja
- jätekatoksia
- varastokäytäviä
Sen sijaan kotirauhan piiriin kuuluvien alueiden kuvaaminen on huomattavasti ongelmallisempaa. Esimerkiksi asuntojen ovien välitön läheisyys, porraskäytävät tietyissä tilanteissa sekä yksityiset piha-alueet voivat kuulua kotirauhan suojan piiriin. Tällöin kameravalvonta voi edellyttää kaikkien asianosaisten suostumusta tai olla jopa kokonaan kiellettyä.
Erityisen arkaluonteisia ovat tilat, joissa ihmiset voivat perustellusti odottaa yksityisyyttä. Tällaisia ovat esimerkiksi:
- saunatilat
- pesuhuoneet
- pukuhuoneet
- wc-tilat
- uima-allas- ja kuntosalitilat
Näihin tiloihin kameroita ei käytännössä tule asentaa lainkaan.
Päätöksenteko taloyhtiössä
Kameravalvonnan käyttöönotto ei yleensä ole pelkkä hallituksen päätös. Useimmiten asiasta tulee päättää yhtiökokouksessa. Yhteisten alueiden valvonnasta voidaan yleensä päättää enemmistöpäätöksellä osana kiinteistön turvallisuuden kehittämistä. Jos valvonta ulottuu kotirauhan suojaamille alueille, vaatimukset ovat huomattavasti tiukemmat ja voivat edellyttää kaikkien asianosaisten suostumusta.
Hallituksen kannattaa dokumentoida huolellisesti:
- valvonnan tarkoitus
- riskien arviointi
- päätöksentekoprosessi
- kameroiden sijoittelu
- tietosuojavaikutusten arviointi tarvittaessa
Dokumentointi auttaa osoittamaan GDPR:n edellyttämän tilivelvollisuuden toteutumisen.
Tietosuojaseloste on pakollinen
Kun taloyhtiö ottaa käyttöön tallentavan kameravalvonnan, sen on laadittava tietosuojaseloste. Siinä tulee kuvata muun muassa:
- rekisterinpitäjä
- henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
- käsittelyn oikeusperuste
- tallenteiden säilytysaika
- tietojen vastaanottajat
- rekisteröityjen oikeudet
- yhteystiedot tietosuojaan liittyviä kysymyksiä varten
Tietosuojaselosteen tulee olla helposti saatavilla esimerkiksi taloyhtiön verkkosivuilla, ilmoitustaululla tai isännöitsijän kautta.
Kameravalvonnasta on ilmoitettava näkyvästi
GDPR:n keskeinen periaate on läpinäkyvyys. Asukkaiden, vierailijoiden ja muiden alueella liikkuvien henkilöiden on tiedettävä, että alueella on kameravalvonta.
Käytännössä tämä tarkoittaa näkyviä ilmoituksia esimerkiksi:
- pääovien yhteydessä
- pysäköintialueiden sisäänkäynneillä
- piha-alueille johtavilla kulkureiteillä
Pelkkä kameran asentaminen ilman asianmukaista tiedottamista ei täytä tietosuojalainsäädännön vaatimuksia.
Kuka saa katsoa tallenteita?
Yksi yleisimmistä virheistä taloyhtiöissä liittyy tallenteiden käyttöön. Kameratallenteita eivät saa katsella hallituksen jäsenet tai muut henkilöt uteliaisuudesta tai yleisen valvonnan vuoksi.
Tallenteiden katseluoikeus tulee rajata ennalta määritellyille henkilöille, kuten:
- isännöitsijälle
- hallituksen puheenjohtajalle
- turvallisuusasioista vastaavalle henkilölle
Tallenteita tulee tarkastella vain silloin, kun siihen on perusteltu syy, esimerkiksi epäilty vahingonteko, murto tai muu turvallisuuspoikkeama. Käyttöoikeuksista ja toimintatavoista on syytä laatia kirjalliset ohjeet.
Kuinka kauan tallenteita saa säilyttää?
GDPR:n mukaan henkilötietoja ei saa säilyttää pidempään kuin on tarpeellista. Kameratallenteiden säilytysaika tulee määritellä etukäteen.
Käytännössä taloyhtiöissä säilytysajat ovat usein muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Jos tallenteeseen liittyy rikosepäily tai vakuutusasia, tallenne voidaan säilyttää pidempään asian käsittelyn ajan. Säilytysajan tulee kuitenkin aina perustua todelliseen tarpeeseen.
Rekisteröidyn oikeudet koskevat myös kameravalvontaa
GDPR antaa ihmisille useita oikeuksia omiin henkilötietoihinsa liittyen. Myös kameravalvonnan kohteeksi joutuneella henkilöllä voi olla oikeus:
- saada tietoa henkilötietojensa käsittelystä
- pyytää pääsyä itseään koskeviin tietoihin
- pyytää virheellisten tietojen korjaamista
- tietyissä tilanteissa vaatia tietojen poistamista
Käytännössä esimerkiksi asukas voi pyytää nähtäväkseen itseään koskevia tallenteita. Taloyhtiön on tällöin arvioitava pyyntö GDPR:n vaatimusten mukaisesti ja samalla huolehdittava muiden tallenteella näkyvien henkilöiden yksityisyydestä.
Tietoturva on osa GDPR-vaatimuksia
Kameravalvontajärjestelmän turvallisuus on yhtä tärkeää kuin itse valvonnan laillisuus. Tallenteet sisältävät henkilötietoja, joten niiden suojaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Taloyhtiön tulee huolehtia esimerkiksi seuraavista asioista:
- vahvat salasanat ja kaksivaiheinen tunnistautuminen mahdollisuuksien mukaan
- käyttöoikeuksien rajaaminen vain valtuutetuille henkilöille
- järjestelmän ohjelmistopäivitykset
- tallenteiden turvallinen säilytys
- lokitietojen seuranta
Jos tallenteet päätyvät asiattomien henkilöiden käsiin tai järjestelmä joutuu tietomurron kohteeksi, seurauksena voi olla tietoturvaloukkaus, joka saattaa edellyttää ilmoitusta tietosuojaviranomaiselle.
Hallituksen vastuu on merkittävä
Taloyhtiön hallitus ei voi siirtää vastuutaan kokonaan isännöitsijälle tai kamerajärjestelmän toimittajalle. Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että henkilötietojen käsittely järjestetään lainmukaisesti. Myös isännöitsijällä on käytännössä keskeinen rooli tietosuojan toteuttamisessa, mutta vastuu kuuluu viime kädessä taloyhtiölle rekisterinpitäjänä.
Jos GDPR:n velvoitteita laiminlyödään, seurauksena voi olla viranomaisen huomautuksia, määräyksiä tai vakavimmissa tapauksissa hallinnollisia seuraamuksia. Lisäksi tietosuojarikkomukset voivat heikentää asukkaiden luottamusta taloyhtiön toimintaan.
Yhteenveto
Kameravalvonta voi olla tehokas keino parantaa taloyhtiön turvallisuutta, ehkäistä rikoksia ja suojata omaisuutta. Samalla se merkitsee henkilötietojen käsittelyä, jolloin GDPR:n velvoitteet tulevat täysimääräisesti sovellettaviksi. Taloyhtiön hallituksen on varmistettava, että valvonnalle on todellinen tarve, kameroiden sijoittelu on lainmukaista, asukkaille tiedotetaan avoimesti ja tallenteita käsitellään turvallisesti.
Onnistunut kameravalvonta perustuu huolelliseen suunnitteluun, selkeään dokumentointiin ja tietosuojaperiaatteiden noudattamiseen. Kun hallitus ymmärtää vastuunsa ja ottaa GDPR-vaatimukset huomioon jo suunnitteluvaiheessa, voidaan turvallisuutta lisätä ilman, että asukkaiden yksityisyydensuoja vaarantuu. Näin kameravalvonta palvelee tarkoitustaan tehokkaasti ja lainmukaisesti sekä tukee koko taloyhtiön turvallista ja viihtyisää asumisympäristöä.
Tuotteet osaston mukaan
-
Dahua 2 mpx Full-Color TIOC Bullet valvontakamera, 2,8 mm
€191,00 -
Dahua 2MP Starlight IR PTZ-kamera 5-80mm, 16x Zoom
€578,00 -
Dahua 4MP Starlight IR PTZ-valvontakamera 5-125mm, 25x optinen zoom
€695,00 -
Dahua 5MP Wifi PanTilt IP-kamera
€139,00 -
Dahua valvontakamerapaketti kahdella tai neljällä kameralla
Price range: €559,00 through €799,00 -
Dahua valvontakamerapaketti kahdella tai neljällä kameralla
Price range: €749,00 through €1.190,00 -
Imou Cruiser (WiFi) valvontakamerapaketti, kahdella kameralla
Alkuperäinen hinta oli: €303,80.€279,00Nykyinen hinta on: €279,00. -
Imou langaton kameravalvontajärjestelmä (WIFI) 4:llä kameralla
€369,00 -
Koaks kaapeli RG59 + 2×0,50mm2
€2,45







